Mistä on hyvät designerit tehty?

Poikani kysyi kerran koulutehtäväänsä varten ammattini kannalta tärkeitä taitoja. Vastasin sujuvasti listalla sopivista taidoista, kuten luova ongelmanratkaisukyky ja visuaalinen hahmotuskyky. Hetken asiaa mietittyäni erilaisten taitojen taustalta löytyi kuitenkin perustavampaa laatua olevia ominaisuuksia. Millaisia ominaisuuksia designerilla tulisi olla kasvaakseen ja kehittyäkseen ammatissaan? 

Courage – Rohkeus kyseenalaistaa

Ymmärtääkseen asioita tarvitaan tietoa. Tietoa saadakseen pitää esittää kysymyksiä. Kysymysten esittämiseen taas tarvitaan rohkeutta. Designerilla pitää olla rohkeutta kysyä, nostaa asioita ja havaintoja esiin ja tarvittaessa kyseenalaistaakin status quota, vallitsevaa tilaa. Designerilla on jopa velvollisuus esittää niin sanottuja tyhmiä kysymyksiä, joiden vastaukset valottavat usein piilossa olevia olettamuksia ja rakenteita. 

Rohkeutta vaaditaan myös esittää kysymyksiä, joiden vastauksia ei (vielä) välttämättä ymmärrä. Kehittyäkseen designerina on silloin tällöin hypättävä hieman liian suuriin saappaisiin ja tartuttava rohkeasti asioihin, joiden kanssa ei ole ollut aiemmin tekemisissä. Tilanne voi olla stressaava ja vaatia uuden omaksumista ja omien taitojen syventämistä nopeallakin aikataululla. Designer vastaa haasteeseen kehittämällä itseään, aivan kuten simpukka kapseloi ärsyttävän hiekanmurusen helmiäisellä. Uudet haasteet ja kasvaneet vaatimukset voivatkin synnyttää loisteliaita helmiä, syvällisempää osaamista yhteen taitopaletin osa-alueeseen. Usein puhutaan T-kirjaimen muotoisesta designerista, jolla on laajasti tietoa monesta eri asiasta, mutta syväymmärrystä joistain valikoiduista aiheista. 

Sanonnan mukaan yksi ihminen voi esittää kysymyksen, johon kymmenen viisasta ei pysty vastaamaan. Kysyminen johtaa aina ääneen ajatteluun ja keskusteluun. Designer saattaa esittää monenlaisia hankaliakin kysymyksiä ja haastaa sen, miten asioita on tähän asti tehty. Se, että tehdään jokin asia eri tavalla kuin aiemmin, ei tee siitä automaattisesti parempaa. On tärkeää ymmärtää suunnittelun kohde kokonaisuutena, kaikkine lainalaisuuksineen ja rakenteineen, jotta aikaansaadaan todellisia parannuksia. Muuten vain keksitään pyörää uudelleen.

Olemassa olevan kyseenalaistaminen ei ole aina helppoa ja vaatii rohkeutta niin designerilta kuin yritykseltäkin, mutta voi johtaa menestykseen ja synnyttää merkityksellistä uutta. Moni designereille tuttu asia on syntynyt kyseenalaistamisesta. Ketterät menetelmät kyseenalaistivat vesiputousmallit, helppokäyttöiset ja edulliset selainpohjaiset suunnitteluohjelmat puolestaan kyseenalaistivat perinteisesti käytössä olleet kalliit ja monimutkaiset ohjelmat.

Valitettavan usein designerille on ennalta määritelty kapea, yhteen osa-alueeseen keskittyvä rooli. Uransa alkuvaiheessa olevan designerin voi olla vaikea puuttua havaitsemiinsa ongelmiin tai suunnittelutarpeisiin, jotka jäävät oman roolin ulkopuolelle. Hyvä organisaatio antaa designerille mahdollisuuden kyseenalaistaa ja “valua laatikon ulkopuolelle”. Designer ei tahdo hankaloittaa asioita haastamalla, vaan etsii parasta mahdollista lopputulosta. 

Curiosity – Uteliaisuus selvittää asioita

Designerilla tulee olla aimo annos luontaista uteliaisuutta. Uteliaisuutta omaan työhön ja asioihin sen ympärillä, ihmisiin ja ilmiöihin. Miten systeemit toimivat? Mihin tämä kaikki liittyy? Mihin minun työni liittyy laajemmassa kuvassa? Miten tämän voisi tehdä paremmin, helpommin? Uuden asian edessä on aina innostavaa tutustua sen ominaisuuksiin ja lainalaisuuksiin. Oli kyseessä sitten uusi asiakasprojekti, teknologia tai vaikkapa uusi työkaveri, uteliaisuus on jatkuvan oppimisen ja kehittymisen ehto. 

Yksi designerin tärkeimmistä kysymyksistä on miksi. Toyota Industries -yhtiön perustajan Sakichi Toyodan kehittämässä Kysy viisi kertaa miksi -menetelmässä perättäisten miksi-kysymysten ketju vie syvälle ongelman ytimeen. Samalla tavalla lapset hahmottavat maailmaa. ”Miksi on yö ja päivä?” ”Koska maapallo pyörii akselinsa ympäri” ”Miksi?” Jo tähän kysymykseen vastaaminen vaatii syvempää ymmärrystä maapallon syntyhistoriasta ja painovoimalaista! Käyttäjätutkimuksessa syventävät miksi-kysymykset auttavat valottamaan pinnan alla piileviä todellisia tarpeita ja ajatuksia.

Joskus lukuisten miksi-kysymysten jälkeenkin päädytään siihen, että alkuperäinen malli onkin paras tapa toimia. Nyt vain kaikki ymmärtävät miksi. Kysymyksillä on myös nostettu esiin ja tuotu näkyviksi vahvuudet ajattelussa ja toimenpiteissä, jotka voidaan konkretisoida toistettaviksi prosesseiksi. 

Uteliaisuus johdattaa myös kokeilemaan erilaisia asioita. Joskus kokeilut toimivat, joskus eivät, mutta jos ei ikinä kokeile, ei myöskään kehitä eikä opi mitään uutta. Olettamuksia ja uusia tapoja voidaan testata nopeasti jo varhaisessa vaiheessa konsepteilla ja kevyillä prototyypeillä. Näin saadaan lisää ymmärrystä ratkaistavasta ongelmasta ja suunnitelmien toimivuudesta ennen kuin käytetään rahaa ja aikaa kehitykseen.

Uteliaisuus vaatii avointa mieltä. Kokeneelle designerille on usein karttunut hyvä näppituntuma monesta erilaisesta ilmiöstä, liiketoiminnan alueesta ja niin edelleen. Asiantuntijuuden syventyessä on helppo perustella asioita nykyisen tietämyksen pohjalta. Kehittymisen kannalta on kuitenkin tärkeää pysyä avoimena hulluiltakin kuulostaville ideoille. Projekteissa juniori voi tuoda senioreille uusia näkökulmia ja tuoreita ajatuksia. 

Communication – Kyky viestiä ymmärrettävästi

Usein designerit saatetaan mieltää taiteilijasieluiksi, jotka eivät ymmärrä liiketoiminnasta paljoakaan. Hyvä designer kuitenkin on nimenomaan erinomainen kuuntelija ja viestijä. Design syntyy kohtaamisissa ja keskusteluissa, ei omassa norsunluutornissaan. 

Designiin liittyvistä asioista viestiminen ei ole koskaan yksipuolista. Designer tarvitsee kohtaamisia eri sidosryhmien kanssa. Innovointi ja kehittäminen on tiimityötä, jossa eri alojen ja lähestymistapojen ihmiset puhaltavat yhteen hiileen. Käyttäjien, kehittäjien, tuoteomistajien ja muiden sidosryhmien keskellä on designer, jonka tehtävänä on design leader ja kirjailija Tom Greeverin mukaan ”luoda olosuhteet, jossa eri sidosryhmien äänet pääsevät kuuluviin”. Greeverin mukaan designerin tulisi käyttää tärkeintä taitoaan, empatiaa, käyttäjän ymmärtämisen lisäksi myös eri sidosryhmien tarpeiden kuulemiseen ja ymmärtämiseen. 

Kommunikaatio on siis designerin työn ytimessä. Päästäkseen hedelmällisiin keskusteluihin tarvitaan hyvät vuorovaikutustaidot. On myös erityisen tärkeää puhua keskustelukumppanin kanssa samaa kieltä ja kielioppia. Kehittämisellä, liikkeenjohdolla ja muilla sidosryhmillä on kaikilla omat erityispiirteensä ja tapansa puhua asioista. Toisaalta myös designerin on tärkeää muistaa, että kaikki eivät puhu designia. Jos haluaa kehittyä todelliseksi asiantuntijaksi omalla osaamisalueellaan, siitä pitää myös pystyä viestimään toimialan ja liiketoiminnan kielellä.

Hyvä designer on helposti lähestyttävä myös silloin, kun vastapuolella ei ole tarkkaa ymmärrystä designin oikeasta terminologiasta tai käsitteistöstä. Designerille tärkeintä on löytää yhteisymmärrys, ei niinkään olla se, joka aina pääsee sanomaan viimeisen sanan. Hyvä organisaatio kuitenkin muistaa, että designerilla voi olla paras ymmärrys asiakkaan tarpeista. Aidosti asiakaskeskeinen yritys luottaa designerin ammattitaitoon ja näkemykseen.

C+C+C=Tyytyväinen asiakas

Vuosia sitten aloin tehdä eräälle asiakkaalle projektia, jossa tehtäväalueeni oli ennalta määritelty tietyn laajuiseksi. Itselleni ominaisesti en tyytynyt omaan tonttiini, vaan uteliaisuuttani tutustuin kenttään paljon laajemminkin. Nopeasti huomasin, että todellisten juurisyiden ratkaisu vaatisi laajempaa työtä kuin alkuperäinen tehtävä antoi ymmärtää. Tämän myötä myös ennalta määritelty aikataulu osoittautui haasteelliseksi. En jäänyt odottelemaan, vaan nostin asian rohkeasti esiin ja tarjosin ehdotuksena hyvin perustellun ja taustoitetun ratkaisun, jolla varmistettaisiin alkuperäisessä aikataulussa pysyminen. 

Asiakas päätti toimia ehdotukseni mukaan ja projekti valmistui alkuperäisessä aikataulussaan. Asiakas kiitti minua projektin päättyessä rohkeudestani nostaa esiin projektin potentiaaliset riskit ja ennen kaikkea siitä, että tarjosin perustellun ratkaisuehdotuksen. Kolme ceetä – courage, curiosity, communication – tarjosivat avaimet parempaan lopputulokseen ja tyytyväiseen asiakkaaseen.

Kirjoittaja on 17 vuoden matkallaan designerina toiminut teollisena muotoilijana, graafisena suunnittelijana, taiteellisena johtajana sekä käyttöliittymä- ja käyttökokemussuunnittelijana. 

Lähteet:
Greever, Tom: Articulating Design Decisions: Communicate with Stakeholders, Keep Your Sanity, and Deliver the Best User Experience. 2020