Älykästä terveydenhoitoa ja hyvinvointia
Stroke-DATA-hanke tutkii digitaalisten innovaatioiden ja analytiikan mahdollisuuksia aivoinfarktipotilaiden hoidossa
Aivoinfarktien määrät ovat kasvaneet viime vuosina merkittävästi. Suurimmat taustatekijät ovat väestön ikääntyminen sekä elintapojen muutokset. Esimerkiksi epäterveellinen ruokavalio on yksi tärkeimmistä tekijöistä niin sanottujen elintasosairauksien taustalla.
Bitfactor on mukana kansainvälisessä Stroke-DATA-hankkeessa, jonka tavoitteena on löytää uusia keinoja aivoinfarktien ennaltaehkäisyyn ja diagnosointiin. Hankkeen tavoitteena on kehittää erilaisia palveluita, jotka tukevat lääkäreitä, hoitajia ja potilaita aivohalvauksen ennaltaehkäisyssä, diagnosoinnissa ja kuntoutuksessa. Tavoitteena on parantaa hoidon laatua erityisesti digitaalisten palveluiden sekä analytiikan avulla.
- Puettava sensoriteknologia auttaa käyttäjiä tunnistamaan riskitekijät.
- Sensoriteknologia auttaa myös terveydenhuollon ammattilaisia hoidon ja kuntoutusohjelman yksilöllisessä suunnittelussa.
- Datan jakaminen lääkärin ja hoitajan kanssa nopeuttaa diagnosointia ja parantaa hoidon sekä kuntoutuksen laatua.
- Esimerkiksi pelillistämisen keinoin kuntoutusharjoituksista saadaan motivoivampia ja lääkäri tai hoitaja voi seurata potilaan kehitystä.
- Digitaaliset palvelut mahdollistavat kuntoutuksen seurannan myös etänä, mikäli potilas tekee harjoituksia kotioloissa.
Puettava sensoriteknologia auttaa aivoinfarktin ehkäisyssä
Aivoinfarktit ovat yleisiä erityisesti hyvinvointivaltioissa. Vähäinen liikunta ja epäterveellinen ruokavalio lisäävät aivohalvauksen riskiä.
Puettavan teknologian kuten älykellon ja -sormuksen avulla voidaan auttaa ihmisiä tunnistamaan omien ruoka- ja liikuntatottumusten vaikutukset terveyteen. Tämäntyyppinen teknologia on ollut olemassa jo vuosia. Esimerkiksi Oura-sormus on hyvä esimerkki siitä, miten datan avulla oman hyvinvoinnin seuranta voidaan tehdä kuluttajalle mahdollisimman helpoksi.
Diagnosointia helpotetaan datan avulla
Aivoinfarktipotilaan on tärkeää päästä mahdollisimman nopeasti hoitoon kohtauksen saatuaan. Usein tärkeää tietoa kuitenkin puuttuu tai se ei ole helposti ja nopeasti lääkärin saatavilla diagnoosia varten.
Nykyisin tietoa kerätään muun muassa suullisesti potilaalta. Joissain tapauksissa hyödynnetään myös lomakepohjaisia kyselyitä. Sen vuoksi tieto on usein pirstaloitunutta. Kirjauksia ja potilaaseen liittyviä tietoja on monessa paikassa ja monessa muodossa. Se hankaloittaa nopean kokonaiskuvan rakentamista.
Potilas on aivoinfarktin jälkeen väsynyt ja usein peloissaan. Digitaalisten palveluiden ja analytiikaratkaisujen avulla tietoa voitaisiin tarjota nopeammin lääkäreille ja hoitohenkilökunnalle. Terveydenhuollon ammattilaisten kirjausten lisäksi tieto voi olla dataa potilaan älykellosta.
Digipalveluilla parannetaan myös potilaskokemusta. Esimerkiksi sovelluksen avulla potilaalle voidaan kertoa tarkemmin, mitä aivoinfarktissa tapahtuu, miten hoito ja kuntoutus etenevät vaihe vaiheelta. Tavoitteena on saada uudesta ja pelottavasta kokemuksesta mahdollisimman turvallisen tuntuinen.
Digitaalisen palvelun rooli on merkittävä erityisesti silloin, kun kuntoutus tapahtuu kotona. Palvelun avulla helpotetaan kommunikointia ja potilaan tukemista kotihoidon aikana.
Kuntoutuksen pelillistäminen ja seuranta
Aivoinfarktipotilaiden kuntoutussuunnitelma vaihtelee kohtauksen laajuuden mukaan. Kuntoutus ei siis aina tapahdu kuntoutuskeskuksissa, vaan osa potilaista kuntoutuu kotioloissa. Siksi on tärkeää varmistaa, että potilaalla on riittävästi tietoa, jotta hän voi tehdä harjoituksensa oman kodin rauhassa yhtä laadukkaasti kuin kuntoutuskeskuksessa.
Tämän ratkaisemisesta on etua myös monien muiden sairauksien kotihoidon parantamisessa. Usein tässä yhteydessä puhutaankin seinättömästä sairaalasta. Käytännössä digitaalisten palveluiden ja niihin liittyvien sensoreiden tai vaikkapa kameroiden avulla ihmiset voivat yhä useammin kotoutua nopeammin sairaalasta.
Esimerkiksi sovelluksen avulla on helppo seurata potilaan edistymistä. Hoitaja voi seurata, miten potilas suoriutuu eri tehtävistä ja siten kuntoutussuunnitelmaa voidaan kehittää hoidon edetessä. Hoitajan on tärkeä tietää, palautuuko potilas kohtauksesta odotettua nopeammin vai hitaammin.
Uudet teknologiat mahdollistavat uudenlaiset harjoitukset. Esimerkiksi lisätyn todellisuuden keinoin VR-laseilla voidaan auttaa esimerkiksi puhevaikeuksien hoidossa.
Digitaalisten palveluiden ja avulla terveydenhuoltoa voidaan kehittää merkittävästi
Suomalaisen terveydenhuollon tiedonjaon pullonkaulana ovat järjestelmät, jotka eivät keskustele keskenään. Potilaista kerätään paljon tietoa, mutta tiedon hyödyntäminen on vaikeaa. Järjestelmien käyttäjälähtöisellä suunnittelulla voitaisiin parantaa analytiikan käyttöä terveyden ja hyvinvoinnin palveluissa.
Potilaan polkuun yhdistyvät monet eri toimijat. Lääkäreiden, hoitajien ja kuntouttajien tiedonjakoa on tärkeää parantaa potilasturvallisuus huomioiden. Teknologian avulla aikaa jää enemmän potilaan aitoon kohtaamiseen ja empatiaan.
Ihmislähtöisiä terveydenhuollon ratkaisuja
Bitfactor on toteuttanut useita terveyden ja hyvinvoinnin palveluita. Niissä potilaan lähtökohtien ymmärtäminen on tärkeää. Potilaat ovat usein peloissaan tai väsyneitä. Siksi työkalujen suunnittelussa on huomioitava potilaan kyvyt käyttää teknologiaa saapuessaan hoitoon.
Tutustu Bitfactorin ja Medanetsin kehittämään sovellukseen, joka helpottaa ja nopeuttaa hoitajien työtä. Medanets-sovellus vähentää virheellisiä kirjauksia keskimäärin 75 % ja yhdellä osastolla aikaa säästyy varsinaiseen hoitotyöhön jopa 100 tuntia kuukaudessa. Lue lisää >>
Olemme ylpeitä maineestamme ihmislähtöisenä toimijana ja annamme sen näkyä kaikessa tekemisessämme. Kanssamme voit luottaa siihen, että yhdessä tekemämme ratkaisut ovat aina juuri teidän liiketoimintanne edun mukaisia.
